Asiakkaidemme tiedotteita
18.02.2010: Helsingissä toiseksi paras julkinen liikenne Euroopassa
Helsinki sijoittui toiseksi 15 maan autoliittojen tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin 23 eurooppalaisen kaupungin julkista liikennettä. Edelle nousi vain München Saksasta. Helsinki sai kaikista arviointiperusteista vähintään hyvän arvosanan.
Tutkimuksessa kiitettiin Helsingin julkisen liikenteen olevan nopeaa keskustan ja kantakaupungin, kaupungin laitamien ja keskustan sekä naapurikuntien ja Helsingin keskustan välillä. Myös nopeaa yhteyttä lentokentälle pidettiin hyvänä. Kehuja saivat myös monipuoliset lippuvaihtoehdot, mahdollisuus ostaa lippuja matkapuhelimella ja lippuautomaattien yhteydessä olevan informaation monikielisyys.
Helsingin julkisen liikenteen heikkoudeksi koettiin se, ettei näkövammaisille ole pysäkeillä kohoviivamerkintöjä. Matka-ajat puuttuvat pysäkeiltä ja lisäksi miinusta tuli siitä, ettei seuraavaa pysäkkiä ilmoiteta linja-autoissa näytöllä tai kuuluttamalla. Internetin Reittioppaan aikataulujen yhteydessä ei ole matkan hintatietoja.
”Oman kokemukseni perusteella Helsingin menestys tässä testissä ei ollut yllätys. Matkailijoille voi huoletta suositella julkisen liikenteen käyttöä, koska sen avulla on todella helppo liikkua Helsingissä ja lähialueilla. Toiveissa tietysti on, että digitaaliset pysäkkinäytöt linja-autoissa yleistyisivät.”, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen sanoo.
Kokonaistulos muodostui neljän arviointiperusteen mukaan. Arvioinnissa painotettiin eniten (35 %) matkustusaikaa, johon sisältyi itse kulkuvälineessä vietetyn ajan lisäksi mm. vaihtojen määrät, vuoroväli ja liikennöintiajat. Informaatio-osiossa (25 %) korostettiin ennen ja jälkeen matkan saatuja tietoja kuten pysäkki-informaatiota, internetistä saatavia tietoja ja esimerkiksi mahdollisuudesta ostaa lippuja. Saman painoarvon (25 %) sai myös lippujen oston helppous ja niiden hinnat. Liikennevälineen vaihtamisessa (15 %) arvioitiin mm. kävelymatkaa, opasteita ja luoksepäästävyyttä.
Jokaisessa tutkitussa kaupungissa käytettiin yhdenmukaisia kriteereitä. Kaupunki jaettiin neljään alueeseen: ydinkeskustaan, kantakaupunkiin, esikaupunkeihin ja lähialueisiin. Jokaiselta alueelta valittiin seitsemän pysäkkiä. Näiden 28 pysäkin lisäksi tutkimukseen sisältyivät tärkeimmän lentokentän ja päärautatieaseman pysäkit sekä yksi tärkeimmistä keskustan pysäkeistä. 85 yhteyttä testattiin linja-autoilla, lähijunilla, metrolla ja raitiovaunuilla ruuhkaliikenteen, normaaliliikenteen ja hiljaisen liikenteen aikana.
Kaiken kaikkiaan 23 testatun kaupungin julkisesta liikenteestä löytyi yksi erittäin hyvä, yksitoista hyvää, yhdeksän tyydyttävää, yksi huono ja yksi erittäin huono. Münchenin ja Helsingin jälkeen kolmanneksi sijoittui Wien Itävallasta. Huonoin julkinen liikenne löytyi puolestaan Zagrebista Kroatiasta, jossa yhteydet ja informaatio olivat huonoja ja matkustaminen hidasta.
Eniten puutteita löytyi tiedotuksesta, sillä matkustajille annettu informaatio oli vain harvoin täysin kattavaa, selkeästi jäsenneltyä ja ymmärrettävää. Testatuista liikennevälineistä noin kolmasosasta puuttuivat digitaaliset infonäytöt. Myöskään internetistä ei haluttu tieto aina löytynyt. Monilla verkkosivuilla käyttäjillä oli vaikeuksia pysäkkien nimien syöttämisessä tai he pettyivät hakunsa tuloksiin. Informointi on hoidettu hyvin esimerkiksi Lontoossa, jossa julkisen liikenteen internetsivuston aikataulu- ja hintatiedot on käännetty 16 kielelle.
Tutkimustulokset kokonaisuudessaan ja lisätietoa testin toteuttamisesta löytyy Autoliiton internetsivuilta osoitteesta www.autoliitto.fi/julkinen_liikenne
Lisätietoja: Autoliitto ry, matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen, susanna.suokonautio-hynninen(at)autoliitto.fi, 0400 620139
Autoliitto on vuonna 1919 perustettu autoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö. Se on myös Suomen ainoa autonkäyttäjien kuluttajajärjestö. Liiton tavoitteena on tarjota jäsenistölle edullisesti ja vaivattomasti kaikki tarvittavat autoiluun liittyvät edut ja palvelut. Edunvalvonnassa Autoliiton tavoitteena on autoiluun kohdistuvan verotuksen alentaminen keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Näin suomalaiset voivat tulevaisuudessa ajaa nykyistä uudemmilla, turvallisemmilla ja ympäristöystävällisemmillä autoilla autoilukustannusten silti nousematta. Liiton keskeisiä tavoitteita on myös vaikuttaa liikennejärjestelyihin ja tieverkostoon siten, että liikenne on nykyistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Lisätietoja: www.autoliitto.fi
Takaisin
Print